Flynnin ilmiö (Flynn effect): miksi ÄO nousi ja miksi se laskee
Flynnin ilmiö (englanniksi Flynn effect) on älykkyystestien keskimääräisen suoritustason nousu sukupolvesta toiseen — noin 3 pistettä vuosikymmenessä suurimman osan 1900-lukua. James Flynn osoitti vuonna 1984, että amerikkalaiset olivat nousseet 13,8 pistettä 46 vuodessa. Sittemmin nousu on hidastunut ja useissa maissa kääntynyt laskuun. Paras näyttö viittaa siihen, että sekä nousu että lasku johtuvat ympäristöstä, eivät geeneistä.
Mikä Flynnin ilmiö on
Älykkyystestit normitetaan niin, että vertailuryhmän keskiarvo on 100, ja kustantajat testaavat aika ajoin uuden otoksen ja päivittävät normit. Flynn vertasi näitä peräkkäisiä otoksia ja havaitsi, että jokainen Stanford-Binetin ja Wechslerin testien normitus vuosina 1932–1978 asetti riman edellistä korkeammalle. Vuonna 1987 hän kokosi aineistoa 14 maasta ja löysi 5–25 pisteen nousuja yhden sukupolven aikana. Julkaistu keskiarvo pysyi sadassa vain siksi, että testit normitettiin uudelleen — katso keskimääräinen älykkyysosamäärä.
Kuinka suuria nousut olivat
Laajin yhteenveto on vuoden 2015 meta-analyysi vuosilta 1909–2013: 271 itsenäistä otosta, lähes 4 miljoonaa ihmistä 31 maassa. Arvioitu vuotuinen nousu: fluidi päättely 0,41 pistettä, avaruudellinen kyky 0,30, kokonais-ÄO 0,28 ja kiteytynyt kyky (sanavarasto, tiedot) 0,21. Aikuiset nousivat enemmän kuin lapset, ja nousut ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä. Ero selitetään sivulla fluidi ja kiteytynyt älykkyys.
Käänteinen Flynnin ilmiö — myös Suomessa
Suomesta on julkaistu vuonna 2013 tutkimus otsikolla A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009, jonka toinen kirjoittaja työskenteli Oulun yliopistossa. Se on yksi tutkimus, eikä se yksin riitä kertomaan kansallisen muutoksen suuruutta.
Parhaiten dokumentoitu esimerkki on Norjasta, jossa useimmat nuoret miehet tekivät saman testin kutsunnoissa. Tulokset nousivat vuosina 1962–1975 syntyneillä ja laskivat vuoden 1975 jälkeen syntyneillä — noin 0,23 pistettä vuodessa ikäluokkien 1975 ja 1991 välillä. Ratkaisevaa oli veljesten vertailu: nousu, käännekohta ja lasku näkyvät samojen perheiden sisällä. Se sulkee pois suositun selityksen, jonka mukaan lasku johtuisi siitä, että vähemmän älykkäät vanhemmat saavat enemmän lapsia.
Syyt
- Pidempi ja parempi koulutus, useammalle.
- Parempi ravitsemus ja terveys, vähemmän lapsuuden infektioita.
- Pienemmät perheet, enemmän huomiota lasta kohden.
- Abstraktimpi arki: luokittelu, hypoteettinen ajattelu, symbolien käyttö.
Miten jokin niin periytyvä kuin älykkyysosamäärä voi muuttua näin nopeasti? William Dickensin ja Flynnin malli (2001) näyttää, miten ympäristö ja kyvyt vahvistavat toisiaan. Lisää sivulla onko älykkyys perinnöllistä?
Mitä se merkitsee tulokselle
Vanhoilla normeilla tehty testi vertaa sinua väestöön, joka suoriutui nykyistä heikommin, joten tuloksesi on liian korkea. Vuoden 2014 meta-analyysi 285 tutkimuksesta arvioi yliarvion olevan 2,31 pistettä vuosikymmenessä — nykyaikaisissa Stanford-Binetin ja Wechslerin testeissä noin 2,9. Kysymys on aina: verrattuna keihin ja milloin? Katso miten älykkyystestit toimivat.
Rajaukset
Sivu selittää julkaistua tutkimusta yleisellä tasolla. Väestötason trendit kuvaavat eri aikoina testattuja ryhmiä eivätkä kerro mitään yksittäisen ihmisen kyvyistä. Testimme mittaa päättelyä; se ei vertaa sukupolveasi toiseen.
IQ Revealed ei ole sidoksissa sivulla mainittuihin tutkijoihin, yliopistoihin, lehtiin, kustantajiin tai testikustantajiin — ei myöskään Stanford-Binetin ja Wechslerin testien julkaisijoihin — eivätkä ne ole hyväksyneet sitä. Nimiä käytetään vain kuvattujen töiden yksilöimiseen.
Usein kysyttyä Flynnin ilmiöstä
Mikä on Flynnin ilmiö lyhyesti?
Flynnin ilmiö on älykkyystestien keskimääräisen suoritustason nousu sukupolvesta toiseen, mitattuna 1900-luvulla — tyypillisesti noin 3 ÄO-pistettä vuosikymmenessä. Se on nimetty uusiseelantilaisen tutkijan James Flynnin mukaan. Koska testit normitetaan uudelleen niin, että keskiarvo pysyy sadassa, nousu näkyy, kun joku tekee testin vanhoilla normeilla.
Jatkuuko Flynnin ilmiö yhä?
Se riippuu maasta. Vuoden 2015 meta-analyysi, jossa oli lähes 4 miljoonaa ihmistä 31 maasta, havaitsi nousun pienentyneen viime vuosikymmeninä. Norjassa kutsuntatestin tulokset nousivat vuoteen 1975 asti syntyneillä miehillä ja laskivat sen jälkeen — käänteinen Flynnin ilmiö.
Mikä aiheuttaa Flynnin ilmiön?
Yhtä syytä ei ole osoitettu, mutta tutkimus viittaa ympäristöön eikä geeneihin: muutos on aivan liian nopea ollakseen geneettinen. Tärkeimmät selitykset ovat pidempi ja parempi koulutus, parempi ravitsemus ja terveys, pienemmät perheet ja arki, joka vaatii enemmän abstraktia ajattelua.
Tyhmentyvätkö ihmiset?
Aineisto ei osoita sitä. Siellä missä tulokset laskevat, lasku on pieni — Norjassa noin 2 pistettä vuosikymmenessä vuoden 1975 jälkeen syntyneillä — ja paljon pienempi kuin sitä edeltänyt nousu. Norjalaistutkimus löysi laskun myös saman perheen veljesten väliltä, mikä viittaa ympäristön muutoksiin.
Mitä testimme mittaa: päättelyä
Älykkyystestimme mittaa päättelyä ja vertaa sinua testin omaan normiryhmään — ei toiseen sukupolveen. Testin tekeminen on maksutonta ja kestää noin 25 minuuttia; täysi raportti — pistemäärä, persentiili ja tulos kultakin päättelyalueelta — kuuluu jäsenyyteen.
Aloita älykkyystesti